Alttaritaulu

Pitäjänkirkon alttaritaulun on maalannut suomalainen taidemaalari Amélie Lundahl (s. 1850). Jeesusta ristin kärsimyksissä kuvaava taulu on jäljennös romantiikan tyylikauden taidemaalarin Pierre Proud´n taulusta Le Christ en croix, joka on sijoitettu Pariisin Louvreen.

Taulu on maalattu öljyväreillä kankaalle. Taulu on tummasävyinen lukuun ottamatta Jeesus-hahmoa ja ristin juurelle polvistuneen, surevan Maria Magdalenan paitaa, joihin osuu valonsäde. Maria on katsojasta nähden Jeesuksen oikealla puolella. Katsojasta nähden Jeesuksen vasemmalla puolella istuu Johannes, jonka edessä makaa maahan vaipunut Neitsyt Maria. Alttaritaulun henkilöt ovat hyvin inhimillisen näköisiä.

Pitäjänkirkon nykyistä alttaritaulua varten rakennettiin uusklassismia edustava alttarilaite, johon taulu sijoitettiin. Taulu on paljon leveyttään korkeampi, ja sillä on kullanväriset kehykset.

Lasimaalaukset

Pitäjänkirkossa on myös alttarin molemmin puolin lasi-ikkunat, joiden koristeaiheet on suunnitellut suomalainen arkkitehti ja muotoilija Rafael Blomstedt. Lasimaalauksissa vuorottelevat kirkkaat, värittömät lasit ja moniväriset lasisommitelmat sekä puiteosat.

Ikkunamaalauksissa esiintyvät neljä evankelistaa kuten kattokupolissakin sekä muita Raamatun henkilöitä ja aiheita. Näitä ovat ristillä merkitty laiva, kyyhkynen, ristin sisältävä ympyrä, sydän, tulenliekki, ruusut, miekka, vaaka, peura, (Jerusalemin) kaupunki, ehtoollismalja, orjantappurakruunu, pelikaani, tiimalasi, kirkko ja kaksi kalaa.

Kattokupoli

Pitäjänkirkon kattokupolin on maalannut taiteilija Antti Salmenlinna, joka on tehnyt myös Mikkelin tuomiokirkon lasimaalaukset.

Kahdeksankulmaisessa (oktogoni) kupolissa on kahdeksan eriaiheista maalausaluetta, joiden keskellä ympyrässä on tähtikuvio. Maalauskokonaisuus sisältää hyvin paljon symboliikkaa. Alueiden aiheet vaihtelevat eläinsymboleista ja enkeleistä Raamatun tapahtumiin liittyviin maisemiin.

Kattomaalauksessa näkyvät kaikki evankelistat eli Raamatun kaanoniin hyväksyttyjen evankeliumien kirjoittajat, ja heidät on kuvattu tunnusmerkkeineen. Luukkaan attribuutti on härkä, Matteuksen siivellinen ihminen, Markuksen leijona ja Johanneksen kotka.

Lähde: Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja sen historia – Laila Heiskanen 2007. Pro gradu -tutkielma.