Ihan epäreiluu!

Mua harmittaa tosi paljon yks juttu. Mummi petti taas lupauksensa. Äiti ja iskä on sanonut, että lupauksia ei saa pettää. Ne on siitä tosi tarkkoja. Varsinkin iskä. Äitillä on joskus lyhyt muisti ja se unohtaa, mitä se lupas, mutta sitten kun sitä muistuttaa, se pitää kyllä lupauksen.

Mummi lupas mulle kesällä, että mä pääsen niitten kanssa Italiaan. Mä halusin sinne tosi paljon. Mä en oo ikinä ollut lentokoneessa ja se ois varmasti tosi jännää. Iskä katto mun kanssa kuvia Italiasta ja niissä kuvissa oli tosi siistejä rantoja. Mä rakastan uimista. Mä oon siinä tosi hyvä. Äiti on sanonut niin. Uiminen on varmaan toisiks siistein asia maailmassa. Siistein ois lentäminen. Tai ainakin niin mä luulen.

Meidän piti lähtee mummin ja vaarin kanssa Italiaan syksyllä. Nyt on jo melkein joulukuu  enkä mä päässy mummin ja vaarin mukaan. Äiti kertoi mulle, että mummi ja vaari kävi Italiassa mun serkun kanssa. Ville on päässyt aiemminkin mummin ja vaarin kanssa lentämään. Kun äiti kerto siitä, se näytti siltä kuin ois syöny sitruunaa. Musta tuntu tosi pahalta. Tuntu ihan siltä, kun suru ois syöny kaikki ilot. Äiti ja iskä otti mut kainaloon. Me sovittiin, että me aletaan kerätä rahaa omaa reissua varten. Se reissu voi olla vaikka risteily tai jos me ollaan tosi hyviä keräämään rahaa, me saatetaan päästä lentämään.

Mä kysyin iskältä, miks toiset ei pidä lupauksia. Mun kaveri Jesse lupas kerran mulle karkkipussin, mutta se valehteli. Ei se antanut mulle karkkipussia. Mulle tuli siitäkin kauheen paha mieli. Iskä sano, että lapset vasta harjottelee lupausten pitämistä. Ja joskus voi tapahtua juttuja, joitten takia kaikkia lupauksia ei voi pitää. Mä ehkä tajuun sen. Mutta silti se tuntuu pahalta. Iskä sano, että mummi ja vaari rakastaa mua joka tapauksessa. Mä oon kyllä niille vihanen. Mutta kyllä ne mua rakastaa. Ne on sanonut niin. Ja iskä ei valehtele mulle. Ihan varmasti ne rakastaa.

Äiti ja iskä sano, että me voidaan tehdä jotain kivaa yhdessä viikonloppuna. En oo vielä päättänyt, mitä se vois olla. Mä tykkään tosi paljon aarteenetsinnästä. Uinti ois vielä kivempaa. Me voitas mennä vaikka koko perhe uimahalliin. Mä voisin näyttää äitille ja iskälle, kuinka superhyvä mä oon uimaan. Se ois kyllä mahtavaa!

Sari-Annika Pettinen
Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja

Sarjassa perheasiain neuvottelukeskuksen väki tutkii perheiden ja parisuhteiden maailmaa oman ammattiroolinsa, tietonsa ja kohtaamistensa kautta.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Polku-lehden numerossa 6/2017 (30.11.2017).

Ihan epäreiluu! -blogin kuva, jossa surullisen oloinen poika katsoo kaukaisuuteen.