Uutislistaukseen

Tunnelmia Suomenniemen kirkon 150-vuotisjuhlista

Paljon väkeä, tunnelmaa ja historian havinaa Suomenniemellä.
Saarnaa ja lasten tekemiä ristejä_M.png

Juhlaviikonloppu aloitettiin Suomenniemi-päivien avajaisilla, paikalle oli tullut mukavan kokoinen väkijoukko. Taivaalla oli vielä sen verran pilviä, että avajaiset siirrettiin kaiken varalta sisälle kirkkoon ja näin pitäjänpäivät avattiin kirkossa, jonka juhlaviikonloppua samalla vietettiinkin.

Avajaisissa saatiin esimakua Lyyria-lauluryhmän laulusta ja Viljami Kemppisen viulunsoitosta. Lauri Väärä oli havainnut, että Aleksis Kivi oli kirjoittanut ”Suomenmaa”-runonsa juuri kirkon rakennusvuonna. ”Sä kehtomme, sä hautamme, sä aina uusi toivomme, oi Suomenniemi kaunoinen, sä ijankaikkinen!”
 
Päivä jatkui hautausmaakävelyllä. Matti Wirilander esitteli hautausmaata, ja megafonia kannatteli Arvo Katajamäki. Sankarihaudat sijaitsevat paikassa, jossa on ennen ollut Suomenniemen kaksi ensimmäistä kirkkoa. Niiden takana ovat entisten suntioiden ja parin papinkin haudat.
 
Heti kävelyn jälkeen palattiin kirkkoon, ja oli vuorossa kirkon esittely. Lassi Suihkonen toi esille sekä vanhoja että uusia asioita kirkon arkkitehtuurista, sisustuksesta ja taideteoksista sekä kuluneen kevään tapahtumista kirkossa ja uusista suunnitelmista kirkon lämmitysjärjestelyiksi.
 
Sunnuntai alkoi juhlallisissa merkeissä. Kirkon 150-vuotisjuhlamessuun oli saapunut väkeä puolisentoista sataa henkeä. Piispa Seppo Häkkinen kuvaili saarnassaan kirkon rakentamisaikoina sattuneita katovuosia ja kovia aikoja. Kuitenkin silloin kylvettiin siemen, jonka hedelmää on saatu nauttia tähän saakka. Meidän tehtävämme on edelleen kantaa hyvää hedelmää, vaikka maailmassa on paljon tuhoa kylvävää pahuutta.
 
Seurakunta tarjosi seurakuntakodissa koko kirkkokansalle lohikeiton ja täytekakkukahvit. Väki kierteli samalla katselemassa seinille laitettuja piirroksia, joita koululaiset olivat piirtäneet kirkon yksityiskohdista.
 
Juhlakonsertin esiintyjät olivat kaikki jollain tavalla Suomenniemen kirkkoon liittyviä. Kirkkokuoro oli omassa kirkossa kuin kotonaan. Samoin myös Suomenniemeltä kotoisin olevien nuorien naisten Lyyria-lauluryhmä, jonka laulun sointi ja yhtenäisyys sävähdyttivät kuulijoita. Viljami Kemppinen soitti viulua, ja Matti-Veikko Kuusi urkuja, joiden äänellisen kokonaisuuden hän oli urkuja rakennettaessa suunnitellut. Uruille oli valittu teos, jonka seitsemän osaa toivat esille kukin eri puolen urkujen äänimahdollisuuksista. Juhlakonserttiin saapuneesta lähes kaksisataapäisestä yleisöstä monet tulivat kiittämään konsertin antia ja koko juhlapäivää hienoksi kokonaisuudeksi.

 

Elokuussa 21. päivä on tiedossa vielä perinnekirkko kaavalla, jota käytettiin 150 vuotta sitten. Tervetuloa!

Mon Jul 18 15:49:00 EEST 2016