Uutislistaukseen

Mikkelin tuomiokirkko 125 vuotta

Juhlamessua vietetään ensimmäisenä adventtisunnuntaina kello 10. Tilaisuudessa saarnaa piispa Seppo Häkkinen. Messu tulkataan viittomakielelle. Se myös striimataan niille, jotka eivät paikalle pääse.

Kirkko netti.jpg

Tuomiokirkko on komea uusgoottisessa kuosissaan. Kuva: Kari Rossi

Mikkelin tuomiokirkossa vietetään ensimmäisenä adventtisunnuntaina 27. marraskuuta kello 10 juhlamessua. Mikkelin tuomiokirkko täyttää 125 vuotta. Messussa saarnaa piispa Seppo Häkkinen, liturgina toimii kirkkoherra Arja Huuskonen ja avustavana pappina Ristimäen aluekappalainen Hilveliisa Ukkonen. Kanttoreita on kaksin kappalein: Jouni Vaaja ja Laura Hintsala. Lisäksi tilaisuudessa kuullaan tuomiokirkkokuoroa. Messun jälkeen tarjoillaan kirkkokahvit seurakuntakeskuksen kakkoskerroksessa. Olet lämpimästi tervetullut juhlaan!

Kirkon historiaa lyhyesti

Mikkeliläisille tutuksi tullut uusgoottilainen kirkko vihittiin käyttöön 28.11.1897. Tällöin kaupunkilaiset olivat käyttäneet 65 vuotta maaseurakunnan kirkkoa eli nykyistä Pitäjänkirkkoa. Kaupungin kasvaessa ja väkiluvun lisääntyessä koettiin kuitenkin tärkeäksi saada kaupunkilaisille oma kotikirkko, ja hankkeeseen osallistui innolla moni taho. Esimerkiksi Mikkelin kaupunki lahjoitti seurakunnalle kirkon tontin ja antoi rahaa kuoppien tasoitukseen. Myös kirkon esineistöstä suuri osa on saatu lahjoituksena.

Kaupunkiseurakunnan kirkko suunniteltiin tulevien sukupolvien tarpeita ajatellen. Kaupungin 2863 asukkaalle rakennettiin 1400 istuinpaikan pyhättö, joten tilaa oli runsaasti. Seisomapaikkoineen kirkkosaliin ja lehtereille laskettiin mahtuvan 2100 ihmistä. Kuitenkin vihkijuhla kokosikin kirkon ääriään myöten täyteen juhlakansaa.

Kirkko sijoitettiin Ristimäelle. Paikka oli ollut aiemmin täysin toisenlaisessa käytössä. Ristimäellä harjoitteli 1800-luvulla tarkk´ampujapataljoona. Lisäksi siellä oli siesu eli putka.

Tuomiokirkoksi 1945

Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema kirkko nousi viime sotien jälkeen tuomiokirkoksi, kun piispanistuin ja tuomiokapituli siirrettiin Viipurista Mikkeliin. Samalla Mikkelistä tuli hiippakuntakaupunki. Konkreettisesti piispankirkon asema näkyy esimerkiksi hiippakunnallisten juhlien ja pappisvihkimyksen aikaan.

Kirkko muokattiin uuden arvonsa mukaiseen asuun 1950-luvulla. Kirkkosalin ilme muuttui täysin funkkisarkkitehti Martti Välikankaan käsittelyssä. Puinen saarnastuoli purettiin ja tilalle tuli pelkistettyä tyyliä. Tässä vaiheessa Antti Salmenlinna suunnitteli Paavali Juustenia ja Mikael Agricolaa sekä Pyhää Mikaelia esittävät lasimaalaukset. Uudet 51-äänikertaiset urut rakensi Kangasalan urkutehdas. Viimeisin peruskorjaus tehtiin 1983–84.

2022-11-22 10:07:00.0