Etiopian kuuroille koulutusta lähempää kotiseutuja
Seurakuntamme nimikkolähetti Mekonnen Mulat vieraili viime viikolla Mikkelissä vaimonsa Mirja Himasen kanssa. Pariskunta kertoi Etiopian kuurojen parissa tehtävästä työstä. Moni asia on mennyt eteenpäin, mutta työ tarvitsee edelleen rukouksia ja taloudellista tukea.
Mirja Himanen ja Mekonnen Mulat kiittivät paikalla olevaa seurakuntaa viittomakielellä taputtaen. Etiopian kuurojen työstä oli kuulemassa myös joukko mikkeliläisiä viittomakielisiä.
Etiopiassa kuuroja on noin kolme miljoonaa. Kuuroista lapsista 85 % on edelleen koulutuksen ulkopuolella, vaikka kehitystä on tapahtunut.
- Kun aloitin työni vajaat 40 vuotta sitten, kuuroista vain kaksi prosenttia oli koulussa, kertoo pitkän linjan lähetti Mirja Himanen. Hän on jo eläköitynyt, mutta tekee käytännössä edelleen töitä miehensä Mekonnen Mulatin rinnalla. Mulat on seurakuntamme nimikkollähettejä.
Työ on erityisen tärkeää Afrikassa, jossa monet sairaudet ja niiden puutteellinen hoito lisäävät väestön kuuroutta. Esimerkiksi lapsen tavallinen korvatulehdus voi hoitamatta johtaa kuurouteen puhumattakaan malarian ja aivokalvontulehduksen kaltaisista taudeista.
- Myös asenteissa on kehitettävää. Yhteiskunnan kielteinen suhteutuminen kuuroutta ja muuta vammaisuutta kohtaan johtaa toisinaan lapsen laiminlyöntiin ja eristämiseen, kertoo Mulat.
Tämän vuoksi kuurojen parissa tehtävä työ onkin koulutuksen lisäksi sosiaalista. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi neuvontaa, viittomakielisiä tukipalveluita, seurakuntatoimintaa ja pyso-sosiaalista tukea. Kuuroille järjestetään viittomakielellä esimerkiksi avioliitto- ja perheopetusta sekä välitetään tietoa erilaisista sairauksista ja muista tärkeistä aiheista. Koulutuspuolella keskitytään erityisesti siihen, että opettajia koulutetaan lähemmäs kuurojen lasten kotiseutuja. Mirjan ja Mulatin panos hankkeessa on ollut erityisesti uusien opettajien kouluttaminen.
- Olemme toimineet opettajina, minä kuusi ja Mirja kymmenisen vuotta. Hankkeen aikana on kurssitettu yli 2000 opettajaa, joiden lisäksi oppia ovat saaneet kuurojen lasten perheenjäsenet, kouluvirastojen työntekijät ja muut viranomaiset, Mulat kertoo.
Hankkeen tuloksena on myös perustettu yli 500 erityisluokkaa, suurimmaksi osaksi maaseudun kuuroille.
- Erityisluokkia on tällä hetkellä yli 500, kun aloittaessani työtäni niitä oli kahdeksan, Mirja toteaa.
Tekemistä on silti edelleen. Viittomakieliset luokat ovat edelleen kaukana kuurojen lasten kodeista, minkä lisäksi inklusiivinen opetus ymmärretään usein väärin. Nykyään suurimmassa osassa kuurojen luokista viittomakielistä opetusta saa vain neljänteen luokkaan asti, minkä jälkeen kuurot lapset siirretään tavallisiin luokkiin ilman tukea. Lisäksi opettajien viittomakielen taito on vielä puutteellista, samoin muut opetustaidot.
- Tavoitteemme on, että jokainen kuuro voisi toimia tasavertaisena, itsenäisenä ja riippumattomana yhteiskunnan jäsenenä. Kuuroille ja vammaisille tulee myös luoda koulutusmahdollisuuksia sekä parantaa opetuksen laatua inklusiivisissa luokissa, Mulat toteaa.
Keinoja tähän on monenlaisia. Hankkeen sosiaalisen aspektin lisäksi koulutus on luonnollisesti tärkeä osa kuurojen olosuhteiden parantamisessa. Erityisopettajille järjestetään täydennyskoulutusta ja opettajille pikakursseja. Hankkeen työntekijät myös valmistavat erityisopetusmateriaaleja kuten viittomakielen sanakirjoja ja organisoivat audiologisia palveluita, kuten käytettyjen kuulokojeiden toimittamista tarvitseville.
2023-05-29 10:18:36.0