Toiminnassa panostetaan kohtaamisiin - suurponnistuksena pääsiäisnäytelmä Via Crucis

Vuoden 2025 suurponnistus on toiminnan osalta pitkäperjantaina järjestettävä osallistava pääsiäisnäytelmä Via Crucis, joka tarjoilee kolmen vartin aikamatkan yli 2000 vuoden taakse Jeesuksen matkalla ristin tielle. Esitysten luonteessa on huomioitu mahdollisuus koko perheen läsnäoloon, sillä siirtymät ovat lyhyitä ja kesto kohtuullinen. 

Jeesuksen roolissa nähdään jyväskyläläinen ammattinäyttelijä Aaro Vuotila ja esityksen ohjaa Aapo Oranen. Paikallisen teatteri- ja harrastajateatteriväen lisäksi myös seurakunnan kuorot sekä valo- ja äänituotanto vahvistavat illan elämyksellisyyttä. Tapahtuman tuottajana toimiva Minttu Tamski lupasikin osallistujille ainutkertaisen kokemuksen esitellessään tapahtumaa ennen kokousta.     

"Paikalliset teatterin ja tapahtuma-alan ammattilaiset luovat pimenevään iltaan näyttävät puitteet upealle esitykselle, jossa on panostettu erityisesti valaistukseen ja äänimaisemaan. Tähän kun lisää paikalliset harrastajat ja vapaaehtoiset, niin päivästä tulee varmasti mieleenpainuva", Tamski sanoi.   

Tilaisuuksiin osallistumisen lisäksi tapahtumaan voi liittyä myös tekijänä. Tamski lupasi, että kaikille mukaan haluaville löytyy varmasti mielekästä puuhaa ja vastuita ompelusta puvustukseen ja liikenteenohjauksesta esiintymiseen.

Tapahtuma alkaa Mikkelin torilta ja kulkee viiden eri pysähdyksen kautta tuomiokirkolle.

”Haluan kiittää seurakuntaa tästä suuresta panostuksesta kulttuurin kurimuksen keskellä. Tämä tapahtuma halutaan tehdä kerralla kunnolla, eikä vasemmalla kädellä sutaisten, mikä on tässä ajassa erityisen kunnioitettavaa”, Tamski kommentoi.

Ainutkertaiselle suurhankkeelle on varattu 50.000 euron budjetti ja se näkyy monen työalan toimintasuunnitelman tavoitteissa.

Vuoden 2025 talousarvion käyttötalousosassa on lisäksi joitakin kertaluontoisia erityiseriä, kuten uudet virsikirjat kirkkoihin (30.000 euroa) sekä määräaikainen lisäys diakoniatyöhön (50.000 euroa), jota kirkkohallitus on suosittanut verotuksen kiristymisen vuoksi pienituloisten tukemiseksi.

”Emme ole vielä ehtineet päättää, mihin raha tarkemmin kohdennetaan. Se riippuu monesta tekijästä, kuten milloin raha tulee ja tarvitseeko sitä jotenkin korvamerkitä. Joka tapauksessa haluamme panostaa kohtaamisiin. Lisäkäsipari ei esimerkiksi olisi pahitteeksi”, johtava diakoniatyöntekijä Anne Pöyry kertoi työalan alustavista suunnitelmista puhelimitse ennen kokousta.  

Näiden lisäksi tuomiorovasti Arja Huuskonen nosti vuoden 2025 tärkeinä kohokohtina esiin loppiaisen yhteisen juhlan, jossa on tarjolla messu, ruokailu ja lähetystilaisuus. Kaikki alueseurakunnat yhteen kokoavasta tapahtumasta on tarkoitus tehdä paikallinen perinne.  

”Myös Ristiinan kirkon 250-vuotisjuhlamessu helluntaina tulee olemaan muistettava tilaisuus. Piispa saarnaa juhlamessussa, jossa muitakin toimijoita on paljon”, Huuskonen kommentoi.

Petri Pekonen nosti esiin toimintakertomuksesta varhaiskasvatuksen tavoitteen kehittää yhteistyötä Mikkelin kaupungin ja yksityisten varhaiskasvatusyksikköjen kanssa tunnustuksellisesta näkökulmasta.

”Kuten mediasta tiedämme, tämä on nykyaikana erityisesti koulumaailmassa merkittävä kirjaus. Mikkelissä asiat ovat edelleen kunnossa seurakunnan sekä varhaiskasvatuksen ja koulujen suuntaan. Tästä on hyvä pitää kiinni ja myös puuttua mahdollisiin ylilyönteihin. Meillä on sopimukset olemassa, joita on kaupunginhallituksen kanssa sorvattu. Tämä on hyvä asia Mikkelille.”

Pekonen muistutti myös, että kirkkoneuvoston jäsenet ovat olleet hyvin yksimielisiä perheasiain neuvottelukeskuksen toiminnan tärkeydestä ja siitä, että se täytyy jatkossakin jollain lailla turvata. Asiasta päätetään ensi viikolla kirkkoneuvoston kokouksessa.

Eliisa Kotro liittyi keskusteluun toivoen, että seurakunta tukee pariskuntia sitoutumaan toisiinsa alttarin lisäksi myös arjessa sen jälkeen.

”Esimerkiksi vapaaehtoinen avioliittotyö on erityisen tuloksellista ja kustannustehokasta, kun se tehdään vapaaehtoisvoimin. Sitä toimintaa voisi työntekijävetoisen työn lisäksi kehittää.”

Kotro peräänkuulutti myös seurakunnan roolia muutosagenttina.

”Toimintasuunnitelmissa ei pitäisi mitata vain toimitusten määriä. Peräänkuulutan myös laadullisia tavoitteita: mikä on se muutos, mitä tapahtuu.”

Arja Huuskonen totesi, että kirkkohallitus on antanut toiminta- ja taloussuunnitelmien tekoon ohjeet, joissa mittareiden tulee olla selvästi mitattavia, ei esimerkiksi arvoihin liittyviä kokemuksia.

Edellisten vuosien taloudellinen puskuri tuomiokirkon peruskorjaukseen - toiminnalle silti hyvät edellytykset

Talousarvion 2025 vuosikate on 1.392.000 euroa. Vuosikate ei ole aivan strategiassa asetetulla tasolla 1.500.000 euroa, mutta lähellä sitä. Tavoitteena on, että vuosikate, investoinnit ja poistot ovat samalla tasolla, jolloin investoinnit pystytään rahoittamaan ilman lainarahaa. Viime vuosina vuosikate onkin ollut investointitasoa korkeampi ja taloudellista puskuria on syntynyt.

”Investoinneista on päätetty jo lokakuun kokouksessa. Vuosina 2025–2026 panostetaan tuomiokirkon korjaukseen isoja summia. Investoinnin valmistuessa myös poistotaso kasvaa, mutta tähän on varauduttu, joten huolta ei ole”, totesi talousjohtaja Tiina Snicker.

Seurakunnan tasapainoinen taloudenhoito näkyy esimerkiksi siinä, että vuodelle 2025 budjetoidusta palkankorotusvarauksesta (2,5 %) huolimatta budjetoidut henkilöstökulut kasvavat vain noin 50.000 eurolla.

”Tämä johtuu siitä, että kuluvan vuoden palkankorotuksiin on varauduttu talousarviossa ja henkilöstömäärä on vähentynyt henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi Puumalassa seurakuntamestarin tehtävä ulkoistetaan eläköitymisen yhteydessä, mikä näkyy vastaavasti palveluiden ostoissa”, Snicker taustoitti.

Vuoden 2025 talousarvion käyttötalouden kulujen loppusumma on 11.700.000 euroa (TA 2024 11.020.000 euroa).  Korotusta selittävät palkankorotusvarauksen lisäksi muihin käyttötalouden määrärahoihin tehdyt 1,5–2,0 %:n indeksikorotukset. Myös lähetystyön ja kansainvälisen diakonian avustukset kasvavat vuoteen 2024 verrattuna 106.000 euroa. Tämä johtuu siitä, että verotuloarvio on kuluvaa vuotta suurempi ja avustusprosentti verotuloista on nostettu 2,3 prosentista 3,0 prosenttiin Piispainkokouksen suosituksen mukaisesti.

”Lähetysmäärärahojen merkittävä nosto lämmittää Via Cruciksen lisäksi erityisesti TTT-ryhmän sydäntä”, Jyri Eskelinen kommentoi.

Käyttötalouden tuloja on talousarviossa noin 1.800.000 euroa (TA 2024 2.070.000 euroa). Perheasiain neuvottelukeskuksen tuotot (v. 2024 157.000 €) poistuvat Eloisan irtisanottua ostopalvelusopimuksen. Metsätalouden tuottoja on talousarviossa 200.000 kuluvan vuoden talousarviota vähemmän. Toimintakate eli käyttötalouden menojen ja tulojen erotus on -9.888.000 euroa. Se heikkenee vuoden 2024 talousarviosta noin 940.000 euroa.

”Tulevat vuodet tulevat remontin myötä olemaan tiukkoja, mutta varautumisen myötä selviämme niistä varmasti. Myös kaupunkilaisten ja matkailijoiden on taatusti kiinnostava seurata projektia, joka tapahtuu keskellä kylää”, totesi Liisa Pulliainen Keskustan seurakuntaväestä.

Myös muut ryhmät huomioivat niin tuomiokirkon peruskorjauksen remontin kulut kuin edelleen olemassa olevat mahdollisuudet.

”Kirkolla on vielä hyvinkin mahdollisuutta reagoida toiminnallisiin esityksiin, joita keksimme ehdottaa ja joihin kannattaa seinien lisäksi käyttää rahaa. Jalkautumista pitäisi edelleen näkyä enemmän”, kommentoi Jarno Strengell Koko kansan kirkosta.

Muita kokouksessa käsiteltyjä asioita: 

• Kirkkovaltuusto perusti erityiskatteisen Ossi ja Kaarina Hämäläisen rahaston (testamentatun omaisuuden perukirja-arvo 653 405,13 euroa), jonka varoja käytetään Puumalan keskustassa olevan kirkon kunnossapitoon, § 26
• Kirkkovaltuusto päätti myydä Niko Hämäläiselle noin 5000 neliömetrin suuruisen määräalan tilasta Rantapappila 4:101, Puumalan kunnan Kirkonkylän kylästä. Kauppahinta on 28 000 euroa, § 27
• Kirkkovaltuusto päätti myydä Puumalan kunnan Ryhälän kylässä sijaitsevan 6,3 hehtaarin suuruisen Vartiokallio-nimisen kiinteistön Martlet Oy:lle 145 000 euron kauppahinnalla, § 28