Kirkon päättäjät valitaan

Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, joka päättää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppia ja kirkon työtä koskevista keskeisistä linjauksista. Se päättää myös kirkon hallinnosta ja taloudesta.

Kirkolliskokoukseen valitaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat.

Mikkelin hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valitaan 8  maallikkoa ja 4 pappia. Kirkolliskokous vaikuttaa merkittävästi kirkon lainsäädäntöön. Se muokkaa kirkkolain sisällön ja tekee esitykset eduskunnalle, joka hyväksyy tai hylkää ne.

Kirkolliskokous kokoontuu Turun kristillisellä opistolla kahdesti vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Kokoukset kestävät 4-5 päivää. Kirkolliskokouksen koko toimikausi kestää neljä vuotta.

Hiippakuntavaltuusto

Jokaiseen hiippakuntavaltuustoon valitaan maallikkojäseniä ja pappisjäseniä. Mikkelin hiippakunnasta valitaan hiippakuntavaltuustoon ajalle 1.5.2020 - 30.4.2024  14 maallikkojäsentä ja seitsemän pappisjäsentä.

Hiippakuntavaltuusto on hiippakunnan toinen hallintoelin tuomiokapitulin ohella. Valtuuston tehtävänä on tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa.

Hiippakuntavaltuusto kokoontuu 2–4 kertaa vuodessa. Sen toimikausi on neljä vuotta. Hiippakuntavaltuuston kautta seurakunta voi lähettää aloitteen kirkolliskokouksen käsiteltäväksi.

Äänioikeus

Äänioikeutettuja vaalissa ovat seurakuntien luottamushenkilöt ja papit.

Ehdokkaat on numeroitu ja löytyvät listasta.
Ehdokasgalleria on selattavissa yhteisellä sivustolla