Mikkelin tuomiokirkko

Ristimäenkatu 2 A, 50100 Mikkeli

Mikkelin tuomiokirkko

Avoinna talviaikaan arkisin klo 10-11. Keskiviikkoisin päivähartaus klo 12 ja sunnuntaisin jumalanpalvelus klo 10.

Tutustu kirkon sisätiloihin kuvagalleriassa!

Mikkelin kaupungin asukkaat saivat oman kirkon 1800-luvun lopulla. Josef Stenbäck suunnitteli rakennuksen uusgoottilaiseen tyyliin. Kaupunkiseurakunnan kirkko valmistui vuonna 1897 ja piispa G. Johansson vihki pyhätön adventtisunnuntaina.

Kirkko sijoitettiin Ristimäelle. Paikka oli ollut aiemmin täysin toisenlaisessa käytössä. Ristimäellä harjoitteli 1800-luvulla tarkk'ampujapataljoona. Lisäksi siellä oli siesu eli putka.

Monet tahot olivat mukana rakennushankkeessa. Mikkelin kaupunki lahjoitti seurakunnalle kirkon tontin ja antoi vielä rahaakin kuoppien tasoitukseen. Myös kirkon esineistöstä suuri osa on saatu lahjoituksena.

Kaupunkiseurakunnan kirkko suunniteltiin kaukonäköisesti tulevien sukupolvien tarpeita ajatellen. Kaupungin 2863 asukkaalle rakennettiin 1400 istuinpaikan pyhättö, joten tilaa oli runsaasti. Seisomapaikkoineen kirkkosaliin ja lehtereille laskettiin mahtuvan 2100 ihmistä. Nykyisessä kirkossa on 1200 istumapaikkaa.

Kirkossa oli tekniikkaa alusta pitäen. Sähkövalot asennettiin jo vuonna 1901. Kaukolämpöä ei silloin kuitenkaan vielä tunnettu ja kirkossa oli oma pannuhuone. Lämmitys hoitui ns. kalorifeerijärjestelmällä eli kuumennetulla ilmalla.

Kirkko oli seurakunnan ainoa toimipiste. Jumalanpalvelukset pidettiin aluksi kello 12. Kerran kuukaudessa oli ruotsinkielinen jumalanpalvelus ja silloin suomenkielinen alkoi jo aamuyhdeksältä. Seurakunnan ensimmäisen vakinaisen kirkkoherran J.W. Wallinheimon esityksestä jumalanpalvelusaika muutettiin kello kymmeneksi vuodesta 1909 alkaen.
 

Tuomiokirkoksi 1945

Vuonna 1945 Viipurin hiippakunta siirtyi Mikkeliin. Piispanistuimen myötä kaupungin kirkosta tuli tuomiokirkko ja kirkko muokattiin arvonsa mukaiseen asuun 1950-luvulla. Kirkkosalin ilme muuttui täysin funkkisarkkitehti Martti Välikankaan käsittelyssä. Puinen saarnastuoli purettiin ja tilalle tuli pelkistettyä tyyliä.

Hiippakunnan ykköskirkon tunnuksiksi Antti Salmenlinna suunnitteli Paavali Juustenia ja Mikael Agricolaa sekä Pyhää Mikaelia esittävät lasimaalaukset. Piispoja esittävä maalaus liittää rakennuksen Viipurin hiippakunnan perintöön. Seinästä seinään ulottunut alttarikaide poistettiin ja tilalle tuli puoliympyrän muotoinen kaide. Uudet 51-äänikertaiset urut rakensi Kangasalan urkutehdas. B.A. Thulén näyttävä urkufasadi jäi kuitenkin ennalleen. Kirkkoon rakennettiin tilava länsipäätyä kiertävä sakasti entisen eteläpuolella sijainneen pienen tilalle.

Viimeisin peruskorjaus tehtiin 1983-84. Kirkkosali maalattiin arkkitehti Jari Reposen suunnitelmien mukaan eloisin ja vaalein värein sekä puukuvioita korostaen. Penkkien istumakulmaa muutettiin ja lattia sai klinkkeripäällysteen. Suurin muutos tapahtui alakerrassa. Vanhasta pannuhuoneesta tehtiin krypta pienempiä kaste- ja vihkitoimituksia sekä muita kokoontumisia varten. Kryptan viereen rakennettiin pieni kahvio. Alakerran suunnittelusta vastasi mikkeliläinen Yrjö Brotkin. Kirkkotekstiilit ovat Marja Mannisen käsialaa.

Tuomiokirkon kello siirtyi euroaikaan vuonna 1989. Frankfurtista tuleva signaali pitää sveitsiläisen Patek Philippen sähkökellon oikeassa ajassa. Kellotaulun pyörittäjämoottorit toimitti ruotsalainen Westerstrand & Söner. Alkuperäinen koneisto oli myös Ruotsista, se oli G.V. Linderothin tuotantoa. Satavuotiaat Ristimäenkadulle laskeutuvat portaat uusittiin vuonna 1997.

 

Tuomiokirkko numeroina

Istumapaikkoja: 1200
Tornin korkeus: 64 m
Pituus: 50 m
Pinta-ala: 1555m2
Tilavuus: 14.995m3
Rakennusaineet: puu ja tiili
Urut: Kangasalan urkutehdas, 51 äänikertaa
Soittokellot: 1000 ja 1700 kg, Bochum, Saksa
Alttaritaulu: Jeesus ristillä, Pekka Halonen

 

Urut

Mikkelin tuomiokirkon pääurut lehterillä
Urut suunnitteli Elis Mårtenson, rakensi Kangasalan Urkutehdas 1955. Uruissa on 50 äänikertaa, sähköpneumaattinen koneisto, sähköinen hallinto, 4 sormiota ja jalkio. Uruissa on 10 äänikertaa alkuperäisestä B.A.Thulen 1898 soittimesta. Julkisivu on Josef Stenbäckin piirtämä.

Tuomiokirkon kuoriurut
Urut suunnitteli ja rakensi Urkurakentamo Veikko Virtanen 2001. Niissä on 8 äänikertaa, mekaaninen koneisto ja hallinto. Sormioäänikerrat ovat soitettavissa kummaltakin sormiolta. Julkisivun piirsi arkkitehti Petri Enqvist.

 

Induktiosilmukka
Pysäköinti
wc
Esteetön kulku

Sijainti kartalla

Tapahtumat

su 26.11. klo 10.00

Ristimäenkatu 2 A, 50100 Mikkeli

Messu tuomiokirkossa

Tervetuloa jumalanpalvelukseen!
su 26.11. klo 18.00

Ristimäenkatu 2 A, 50100 Mikkeli

Ilonmessu tuomiokirkossa

Tervetuloa jumalanpalvelukseen!