Lisää sokeria elämään! – Heidi Kontion tie ravintolakokista seurakuntaemännäksi

Heidi Kontio oli toiminut ravintolakokkina kymmenisen vuotta jäädessään odottamaan esikoisensa syntymää. Vauvavuonna oli aikaa pohtia myös urahaaveita.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta kulkee luomuasioissa etu- 
joukoissa. Näidenkin pullien raaka-aineet ovat pitkälti luomua,
jolloin luomakunnasta huolehtiminen ja ravitseva ruoka kulkevat
jo keittiötyön rutiineissa.

− Leipomisjalka alkoi vipattaa, ja halusin työhöni muutakin kuin ruuanlaittoa, Heidi Kontio muistelee. Avoinna ollut seurakuntaemännän paikka houkutti juuri monipuolisuudellaan: tavarantoimitusten ja ruuanlaiton lisäksi siihen kuuluu muun muassa suunnittelutehtäviä, leivontaa ja laskutusta.

− Heti kolmantena työpäivänä tein itsenäisesti tilauksen. Sain vastuuta ja minuun luotettiin. Toisaalta on annettu vahva viesti, että aina saa kysyä.

Pieni kolmen hengen tiimi vastaa Ristimäen ja Savilahden keittiöiden toiminnasta, siisteydestä ja tilaisuuksista sekä tukee ja ohjaa muiden alueseurakuntien keittiötoimintaa. Lisäksi Susiniemen leirikeskuksen keittiöstä huolehtii oma emäntä. Työt hoituvat hyvällä huumorilla ja työnjohdolla. Mahdolliset mieltä painavat asiat hoidetaan päiväjärjestyksestä, jolloin niistä ei tarvitse puhua selän takana.

− Työn itsenäisyydessä on hyvät ja huonot puolensa. Lapsiperhevaiheessa hiljaisuudessa työskentely tuntuu välillä taivaalliselta, mutta toisinaan tilaisuuksia olisi mukava järjestää myös porukalla, Heidi kokee.

− Toisaalta kirkkokahvien yhteydessä käydään kivoja keskusteluja seurakuntalaisten kanssa, ja ihmiset antavat työstämme paljon palautetta. Tässä työssä tulee tutuiksi.

Ruualla voi tehdä hyvää

Herkullinen ruoka maistuu aina, mutta kokkailu seurakunnassa on tuonut työhön myös uudenlaisen merkityksen tunteen.

− Ylijäämäruoka pakastetaan, ja diakoniatyö jakaa sen edelleen tarvitseville. Jos kahveilta jää pullaa, teemme niistä vaikka vanukkaan vanhustyön ryhmään. Aluksi hämmennyin, kuinka vähän kompostoitavaa jää, Heidi kertoo.

Yllättävältä tuntui myös työyhteisön ystävällisyys.

− Tuli lämmin olo, kun minulle silloin tuntematon työkaveri tuli juttelemaan parkkipaikalla ensimmäisillä työviikoilla. En ollut edellisessä työyhteisössäni tottunut niin ystävälliseen jutusteluun.

Iso työyhteisö myös kantaa monipuolisen työn arjessa. Heidi arvostaa esimerkiksi sitä, kuinka intranetissä muistutetaan ennen kesälomaa hoidettavista asioista.

− Kun tuki on kunnossa, voi iloita luovasta vapaudesta. Oma ajatukseni on, että aina pitää keksiä jotain pientä uutta, mikä motivoi itseä ja ilahduttaa muita.

 

Teksti ja kuvat: Krista Eskelinen