Ristiina erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1649 Suur-Savon eli Mikkelin kirkkopitäjästä. Samana vuonna valmistui Pietari Brahen puolison Kristiina Katariina Brahen rakennuttama seurakunnan ensimmäinen kirkko. Siinä oli osittain maalattia. Seurakunta sai nimensä Kristiina Brahen mukaan. Kristiina oli sekä kreivitär että Kajaanin paronitar.

Vanha kirkko rappeutui ja kävi pieneksi. Seurakunnan nykyinen kirkko valmistui 1775 ja sen rakennusmestarina toimi Eskil Collenius Sortavalasta. Alttaritaulu esittää Jeesusta vastaanottamassa työtätekeviä ja raskautettuja. Sen on maalannut Alexandra Såltin. Maalauksessa Kristus ei kosketa ihmisiä vain käsillään vaan myös jaloillaan.

Kirkkoon mahtuu 780 ihmistä. Rakennus on peruskorjattu vuonna 1997. Pietari ja Kristiina Brahen muotokuvat ovat Ristiinan kirkon ja koko Etelä-Savon suurin taideaarre. Ne ovat ainoat elävästä mallista tehdyt maalaukset heistä. Taulut on tehty ennen vuotta 1650.

Toinen kirkossa näkyvä valtakunta on Venäjä, jonka vaakunan kaksoiskotka kertoo maasta, jossa aurinko ei koskaan laske. Kaksoiskotkia löytyy 1920-luvulla valmistetuista kyntteliköistä. Kolmas valtakunta on Suomi, josta kirkossa kertovat alkuperäiset sinivalkoiset värit. Neljäs valtakunta on sitten näkymätön Jumalan valtakunta. Häkellyttävää on se, että Suomen tasavallan aika on näistä neljästä lyhyin.