Viestijä välittää intoa ja ymmärrystä

Viestinnän asiantuntijan tärkein tehtävä ei ole sisällöntuotanto vaan viestinnän merkityksen vahvistaminen. Kun jokainen hoitaa tonttinsa, seurakunta näkyy ja kuuluu.

Viestinnän asiantuntijan työssä parasta ovat kohtaamiset.
Kuva: Marjukka Lehtomäki

Viestinnän asiantuntija Krista Eskelinen on työskennellyt koko uransa päätoimisesti seurakuntaviestinnän parissa. Puheviestinnän opintojen jälkeen tie vei hetkeksi harjoitteluun Ouluun, jossa lehtitaidot ja toimituksellisen työn arki vahvistuivat Rauhan Tervehdyksen toimituksessa.

Varkauden seurakunnan viestinnästä hän siirtyi kymmenisen vuotta sitten Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan, jossa nimike on vuosien saatossa muuttunut tiedottajasta viestinnän asiantuntijaksi.

– Opiskelun loppuvaiheessa kirjoitin freelancerina joitain lehtijuttuja, ja viime vuosina olen päätyöni ohella opettanut viestinnän kursseja Jyväskylän avoimessa yliopistossa ja Alkio-opistossa, Eskelinen kertoo.

  – Nämäkin näkökulmat viestintään ovat kiehtovia ja tuovat perustyöhön uutta intoa ja draivia. Seurakunnan leivissä viestintää saa kuitenkin lähestyä niin monipuolisesti ja luovasti, että en ole vielä malttanut suunnata uusille urapoluille.

Viestinnän asiantuntijan tehtäviin kuuluu muun muassa työalan toiminta- ja taloussuunnittelu, Polku-lehden päätoimittajuus, mediasuhteiden vahvistaminen ja erilaisten viestintäprojektien vetäminen.

– Tällä hetkellä keskitymme viestintästrategiatyöhön ja pääsiäisen suurtapahtuma Via Cruciksen viestintään. Vuosien saatossa on muun muassa konseptoitu seurakuntalehteä, uudistettu verkkosivuja ja toteutettu monikanavaisia markkinointikampanjoita, Eskelinen listaa.

Ei yksin vaan yhdessä

Vuoden 2024 sometiimiä kuvauksissa. Keltaisessa pipossaan
viestintäassistentti Marjukka Lehtomäki ja hänen vieressään
viestintäsuunnittelija Tuuli Paasonen.

Viestintä on yhteistyötä, jossa tärkeimpänä arjen tukena toimii kolmihenkinen viestintätiimi.

– Meillä on innovatiivinen, ihana ja osaava tiimi, jonka vahvuudet täydentävät loistavasti toisiaan. Tartumme innolla toistemme hyviin ideoihin, ja usein vähintään kaksi meistä onkin mukana projektin toteutuksessa, Eskelinen kertoo.

Viestintäsuunnittelija Tuuli Paasonen vastaa graafisesta suunnittelusta, toimii seurakunnan verkkosivujen pääkäyttäjänä ja seuraa sosiaalisen median tarpeita. Viestinnän assistentti Marjukka Lehtomäki huolehtii muun muassa seurakunnan kirkollisista ilmoituksista ja viestinnän laskutuksista, mutta on myös lahjakas valo- ja videokuvaaja.

– Tällä porukalla ei ole tarvetta ostaa ulkoa oikeastaan muuta kuin mainostilaa.

Oman tiimin lisäksi viestintäpalvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä talon sisäisten työalojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

– Näin joulun alla hyvä esimerkki on somejoulukalenterin tuotanto. Meillä on jo kolmatta vuotta mukana erittäin innokas ja idearikas tiimi, josta löytyy muun muassa suntioita, pappeja, diakoniatyöntekijöitä ja nuorisotyöntekijöitä. Tehtäviä jaetaan niin kuvauksesta editointiin kuin käsikirjoituksesta näyttelyyn.

Yhdessä tekeminen näkyy myös muilla organisaation tasoilla. Viestinnän asiantuntija osallistuu seurakuntatyön työalajohtajien kokouksiin, joissa tietoa välitetään talon sisäisistä suuremmista uudistuksista, tapahtumista tai laajemmin ihmisiä koskettavista hankkeista.

– Hallintoviestinnän kierto kulkee pääasiassa kirkkoneuvoston ja -valtuuston asettamissa sykleissä. Kokousiltana päätöksistä uutisoidaan niin henkilökuntaa intrassa kuin muita sosiaalisessa mediassa. Paikallismedialle lähtee myös tiedote.

Eskelisen mukaan yhteistyössä piilee seurakuntaviestinnän suuri mahdollisuus.

– Talon sisältä löytyy valtavasti osaamista, kun sen vain löytää ja antaa mahdollisuuden kukoistaa. Esimerkiksi papeissa meillä on monta lahjakasta tutkivaa journalistia ja innokasta sometuottajaa. Vuosien ajan nyt jo eläköitynyt pastori kuvasi studiotasoisesti kaikki henkilöstökuvamme ja monia, monia kansikuvia lehtiin.

Myös luottamushenkilöstössä on vahvaa viestinnän osaamista, mitä hyödynnetään parhaillaan viestintästrategiatyössä.  

– Mikä parasta, viestinnän merkitys on ymmärretty myös organisaation johdossa. Saimme tänä vuonna tiimiimme kolmannen jäsenen, mikä on mahdollistanut monia uusia avauksia, Eskelinen iloitsee.

Kädet saveen

Polku-lehti ilmestyy vuonna 2026 kuusi kertaa.

Vaikka viestintäpalveluiden koko ja sitä kautta osaaminen on vahvistunut, pääsee pienessä tiimissä edelleen tekemään kaikenlaista ruohonjuuritason sisällöntuotannosta projektien vetämiseen ja vuosisuunnitteluun.

– Työhöni kuuluu paljon ihan puhdasta kirjoittamista. Lehtitekstit ovat työni suola: niissä pääsee kohtaamaan erilaisia osaajia ja saa pysähtyä heidän tarinoidensa ääreen. Sitten on tiedotetta, somejulkaisua, intrauutisointia, raportteja, Eskelinen luettelee.

Tärkeimpinä taitoina tehtävässä tarvitaankin kirkasta mieltä, aloitteellisuutta ja aikaansaavuutta.

– Koen, että tiimillämme on paljon vastuuta ja mahdollisuuksia kehittää työyhteisömme viestintäkulttuuria. Kukaan ei kuitenkaan tule kertomaan kädestä pitäen, mitä pitäisi tehdä, vaan uudistavan otteen täytyy kummuta sisältäpäin.

Konkreettisesti tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien viestintäkanavien kehittelyä ja sisäänajoa tai koulutushetkiä työalojen tiimikokouksissa.

– Emme ota itseämme tai työtämme turhan vakavasti. Tässä tiimissä saattaa päätyä vaikka ”Krista Karpoksi”, kun yritämme huumorin kautta välittää ehkä muuten vaikeammin vastaanotettavia viestejä työyhteisön sisällä, Eskelinen nauraa.

Yksittäisinä, hauskoina työtehtävinä hän on pitänyt myös työntekijäpäivien juontamista tai vaikkapa sanomalehtipaneelin vetämistä yhdessä paikallislehti Länsi-Savon kanssa.

– Jos erityisosaamista on, tässä työssä sitä pääsee taatusti hyödyntämään, Eskelinen kokee.

Kaiken perustana on hyvä sanoma, josta saa välillä toivottomaltakin vaikuttavassa maailmantilanteessa viestiä.