-
Pappien blogi
- Vuoden 2021 blogit
- Näköalapaikalla
- Turvaväli
- Rohkaisun sanoja
- Rohkea Minna Canth
- Brianin elämä
- Ei ole kyse minusta
- Linnunradan uskonnolliselta neulaselta
- Kuka hoitaa ketä
- Isäkin on vain ihminen
- Pyhäinpäivän sanoma
- <3 sydämillä
- Rauhanmarssille?
- Lohdutuksista voimakkain
- Olet kaunis
- Miksi kiitos on niin vaikea sanoa?
- Raamattu ja minä
- Kaksi korvaa ja yksi suu
- Uusissa aluissa
- Tartu hetkeen
- Onnea on hetki
- Uskooko se Jyrki vielä Jumalaan
- Suurempi voima
- Rakkauden laki
- Pitääkö olla huolissaan
- Vapaudesta viskellä sanoja?
- Nykynuoria?
- Sano se sukkasin
- Katoavat ja katoamattomat
- Helluntain Henki
- Kuuletko tuulen huminan?
- Uudistuksen edessä
- Äiteyden päivä
- Hyvä paimen
- Läpi lukkojenkin
- Ristin juurella
- Olla kuin kotonaan
- Syntipukki
- Maailma on sun
- Mietteitä Marianpäivään
- Ateenan, Rooman ja Jerusalemin perilliset
- Töllön töitä
- Puhukaa minusta pahaa, kun olen kuollut
- Ei ole ihmisen hyvä olla yksin
- Ensimmäiset viimeisinä ja viimeiset ensimmäisinä
- Hän muistaa virheemme?
- Sanan voima
- Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko
- Takki tyhjä!
- Taipuisat polvet
- Hyvin tai huonosti - oikein tai väärin
- Mitä toivot joululahjaksi?
- Totuus kestää tulikokeet
- Selkeä tienviitta
- Uusi alku
- Lampaat, vuohet ja vähäiset veljet
- Kuolemasta elämään
- Autuaita murheelliset
- Hiljaisuuden retriitissä
- Isä Camillo ja muita unelmia, seurakuntavaalit 2018
- Jeesuksen lähettiläs
- Olisiko ollut pari enkeliä kantamassa
- Mikkelinpäivä
- Elefantin paino
- Hyvä kristitty?
- Lusikka kauniiseen käteesi
- Elämän järkevä perusta
- Mielipiteen ilmaisemisen taito
- Putkareissu
- Valoa elämään!
- Iloisten kohtaamisten kesä
- Kutsu juhlaan
- Uroteko
- Irroittelua
- Lahjoista nauttien
- Äitienpäivän aikaan
- Toivosta ja toivon vaikeudesta
- Rakkaus on suuri sana
- Vain yksi tie
- When life gives you lemons make lemonade
- Kiven todellisuus
- Hän näkee minut
- Laturaivoa!
- Mikä sinä luulet olevasi?
- Seuraamuksia ja siunauksia
- Kiusaus se on pienikin kiusaus
- Romutuspalkkio!
- Valo on teidän keskellänne
- Ei tipattomuus tapa
- Kohti yhteistä rukousta
- Leonard Cohenin Hallelujah
- Sinut on nähty
- ”Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene..”
- Joulun sanomaa
- Valmiina juhlaan
- Tuplajuhlat
- Isänmaan juhlapäivän tullessa
- Ohoh!
- Kotisohvalta
- Terveiset sinne taivaaseen
- Erilaisille osallistujille
- Usko ja epäusko
- Käsky rakastaa?
- Vapaa mies
- Isän ja lapsen luottamussuhde
- Etsin kunnes löydän sen
- Iloa ja haikeutta
- Kirkon ääni, minun ääni, äänestäminen
- Kirkon merkki
- Kumpi on parempaa vai lenkkimakkara?
- Lepää hetki
- Niin metsä vastaa
- Viisas sydän
- Linnunradan neulaselta
- Mitä on armo
- Jo riennä
- Turbulenssien keskellä
- Kriisi
- Katseeni suunnat
- Hyvää siun päivää!
- Avain tallessa
- Syntyjä syviä
- Viikko vastuuta
- Pappien blogi uusi tutki uskoa
- Erilainen ja samanlainen
- Toivoa videohartaudet
Ohoh!
Niinhän me savolaiset anteeksi pyydämme.
Nuoriso ja vähän fiksumpina itseään pitävät sanovat ”sorry”. ”Aikuiset” ”anteeksi”.
Tämän viikon kirkkovuoden aihe kehottaa meitä antamaan toisillemme anteeksi.
Jo anteeksi pyytäminen on vaikeaa. Saati sitten antaminen. Pyytäessämme joudumme myöntämään tehneemme jonkin virheen. Myöntäminen ottaa aina vähän koville. Ja anteeksiantaminen. Minua vastaan on rikottu. Minulle on tehty pahaa. Loukattu. Sitä on vaikea unohtaa. Nimittäin unohtamistahan anteeksiantaminen edellyttäisi. Minun tulisi unohtaa, mitä minulle on tehty. Kärsimys pitäisi siirtää unhoon.
Anteeksiantamisen tarkoitushan on antaa toiselle uusi mahdollisuus. Mahdollisuus aloittaa alusta. Puhtaalta pöydältä.
Aina kun me messussa käymme ehtoollispöytään, meillä on mahdollisuus kulkea sinne anteeksiannon kautta. Pyytää ja saada Jumalalta syntimme anteeksi. ”Taas olen rikkonut Sinun tahtoasi”. Ja Hän antaa.
Tuon kokemuksen vieminen eteenpäin on meidän tehtävämme arjessa. ”Ohoh”! ”Saat anteeksi”! Ja hymy päälle!
Osmo Koskinen