Hän näkee minut

Seison väkijoukossa
valmiina vastaanottamaan,
kumartamaan kuningasta

mutten näe tungokselta
kuule huudoilta,
milloin hän tulee.

Liikaa ihmisiä,
näen vain heidän selkänsä.

Ehkei siellä ketään olekaan,
ehkä siellä muuten vaan
iloitaan ja riemuitaan.

Palaan kotiini
petyin pahasti,
miksi niin suuri meteli
hänestä, joka koskaan ei tullutkaan?

Minun on vaikeaa
pitää tämä usko,
mutta aamulla, kun herään
palaan takas, toivon:

ehkäpä tänään
ehkä tänään näen kasvosi.

Siksi seison väkijoukossa
vuodesta toiseen
valmiina vastaanottamaan

kumartamaan kuningasta,
vaikken koskaan häntä näkisi,

vaikkei hän milloinkaan
eteeni astuisi,
tiedän tämän

hän on siellä,

ja hän näkee minut.

 

Petteri Kilpeläinen
vs. kappalainen