Isän syli

Pappien blogi 12.11.2021

 

Vuosia sitten eräässä kastetilaisuudessa puhuin kasteväelle, että kristillisessä perinteessä äidin syliä on vanhastaan pidetty pyyteettömän rakkauden vertauskuvana. Vaikka puhuin molempien vanhempien sylien tärkeydestä, eräs kasteväestä nykäisi hihasta kasteen jälkeisen kahvihetken lomassa. Hän oli kokenut, että olin kastepuheessani korostanut liiaksi vain äidin rakkautta jättäen isän paitsioon. Palautteesta viisastuneena ajattelin, että ennen seuraavaa kastetta tutkistelisin kastepuhettani enemmän isän näkökulmasta käsin.

Jeesuksen vertauksessa tuhlaajapojasta isän sylistä puhutaan kauniilla tavalla. Sylijae kuuluu näin: ”Kun poika vielä oli kaukana, isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä”.

Tuossa jakeessa on isänpäivälahjaa kerrakseen jokaiselle meistä: syliin sulkemista, vaikkei ansaitsisi. Jae sisältää myös esimerkin meille kaikille, eikä vähiten isille.

 

Mikko Miettinen