Rohkea Minna Canth ja ajankohtainen ”Papin perhe”


Teksti: Jyrki Koivikko, kappalainen, kouluneuvos 
Kuva: SKS:n arkisto


Mikkelin teatterin 100v juhlakausi huipentuu Minna Canthin vuonna 1891 kirjoittamaan näytelmään Papin perhe. Mikkelissä teos on Kari Hokkasen sovituksena ja Aleksander Anrian ohjaamana modernisoitu. Näytelmän Valtarin perheen päänä on nyt pastori Henriikka (Marjaana Viitanen). Teksti on arvopohdinnallaan ja sukupolvien välisten ristiriitojen käsittelyllään ajankohtainen ja koskettava. Me joudumme jokainen vuorollamme etsimään ja erehtymään, tavoittelemaan tasapainoa ja sovintoa toistemme ja itsemme kanssa. Arvot, perhekäsitykset ja uskonnollisuus ovat aina liikkeessä ja ihminen niiden mukana.


Vaikuttamista arkityön ohessa


Minna Canth (1844-1897) syntyi 3000 asukkaanTampereella Finlaysonin työmiehen Gustaf Johanssonin tyttäreksi ja kastettiin nimellä Ulrika Wilhelmina Johansson.  Canthin isä eteni urallaan työnjohtajaksi ja sen jälkeen lanka- ja kangaskauppiaaksi 1850- luvulla Kuopioon. Savossa Wilhelmiinasta tuli Minna. Isän myötävaikutuksesta Minna pääsi Kuopiossa ruotsinkieliseen tyttökouluun.

Suomalaisuus- ja sivistysaatteen myötä pastori Cygnaeus perusti Jyväskylään ensimmäinen kansakoulunopettajaseminaarin vuonna 1863.  Minnasta tuli 19 vuotiaana yksi sen ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista. Opiskelu katkesi Minnan avioiduttua seminaarin luonnontieteiden lehtori Johan Canthin kanssa vuonna 1865. Avioliitto oli onnellinen. Johan Canth toimi vuonna 1871 perustetun Keski-Suomi lehden päätoimittajana ja tuki Minnaa myös kirjoittajana.

Seitsemännen lapsen synnyttyä puoliso Johanin kuoleman jälkeen Minna muutti vuonna 1880 Kuopioon ja otti haltuunsa isältään perimänsä lanka- ja kangasliikkeen. Hän sai liikkeen menestymään ja sen myötä Minnalla oli paremmat mahdollisuudet toimia kirjoittajana sekä yhteiskunnallisena vaikuttajana. Canthien kodissa vierailivat säännöllisesti mm. Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela ja Halosen taiteilijasuvun jäsenet. Canth kävi myös laajaa kirjeenvaihtoa kansallisesti ja kansainvälisesti.

 

Canth oli aikaansa edellä
 

Minna Canthista kehittyi yksi merkittävimmistä suomenkielisistä kirjailijoistamme. Hän oli vaimo, seitsemän lapsen äiti, leski, yrittäjä ja rohkea kulttuurivaikuttaja. Tasa-arvon, erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen olivat hänelle sydämen palo. Canth oli aikaansa edellä. Mikkelin teatterin ”Papin perhe” tuo esille sen, että Canth oli myös aktiivinen kirkkovaikuttaja. Hän oli kristitty, mutta haastoi aikansa kirkon johtajia päivittämään raamattu- ja perhekäsityksiään. Canthin mielestä kirkon tuli ottaa huomioon luonnontieteiden nopea kehittyminen, kehitysoppi ja Raamatun tekstien syntyyn vaikuttaneet historialliset ja kulttuuriset tekijät.


Kuopion piispa Gustaf Johansson edusti beckiläistä raamattukäsitystä, jossa se ymmärrettiin kirjaimellisesti. Tätä Minna Canth ravisteli. Hän riitautui Johanssonin kanssa, jonka mukaan yhteiskunta oli osa jumalallista järjestystä eikä sitä pitänyt muuttaa mm. Canthin vaatimalla tavalla.   
Minna Canth oli taistelija ja raskaan tien raivaaja. Hän kirjoitti J.H. Erkolle 1.8. 1887 ”Minusta suomalaisen kirjailijan työ on yhtä raskas ja kova kuin työmiehen, joka kylmään korpeen viljelyksen laittaa.”  Eino Leino kirjoitti vuonna 1909: ”Canth oli kansallisen realismimme aikakaudessa lujin ja asiallisen järki. Tekisi mieleni sanoa: miehekkäin kirjailijamme.”

Minna ja Johan Canth
Minna ja Johan Ferdinand Canth