Pappien blogi 30.7.2021

Autoilijan poika

 

Olen autoilijan poika ja se on ollut minulle aina mieluinen asia. Ohjasin ensimmäisiä kertoja autoa isän sylistä syrjäisellä hiekkatiellä, omat jalat eivät yltäneet vielä polkimille. Muistan vieläkin sen tunteen ja ne jännittävät tilanteet. Myöhemmin olen opetellut ajamaan yksin ja opettanut omat poikanikin ajamaan autoa.

Pienenä poikana turvasin tietysti isän taitoihin ja en olisi uskaltanut ajaa, ellen olisi tiennyt, että isä kyllä ottaa ohjat, jos tulee vaarallinen tilanne. Pari kertaa niin kävikin ja niistä selvittiin, kun annoin isän ohjata.

Saamme elää kristittynä Isän lapsina ja viime kädessä luottaa Hänen huolenpitoonsa. Hänellä on kaikki viisaus ja valta. Hän tuntee meidät nimeltä ja rakastaa meitä jokaista. Voimme luottaa siihen, että meidän elämämme on Hänen tiedossaan ja Hän johdattaa. Sananlaskuissa meitä rohkaistaan rukouksessa turvaamaan koko sydämestämme Jumalaan, Taivaalliseen Isäämme.

”Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, pidä Hänet mielessä, Hän viitoittaa sinulle oikean tien.” Snl 3: 5,6.

 

Timo Kangas