Luottamushenkilöt katsovat tulevaan toiveikkaan realistisesti

Samalla valtuutetut totesivat, ettei toimintakenttä ole helppo.

– Kilpailemme seurakunnassa monien eri suuntausten ja toimintojen kanssa. Ei ole yksinkertaista keinoa, jolla jäsenmäärä saadaan pidettyä. Itse toivon, että pääsisimme vielä paremmin jalkautumaan koulumaailmaan, mutta se vaatii suuria yhteiskunnallisia päätöksiä, totesi Arto Paasonen Koko kansan kirkosta.

Usea valtuutettu nosti esiin kasteiden ja vihkimisten määrän laskun, joka on näkyvissä Mikkelin lisäksi myös valtakunnallisesti. Kolme kautta kirkolliskokouksessa vaikuttanut Seija Kuikka (Keskustan seurakuntaväki) kertoi havainneensa, että Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan työntekijät seuraavat Kirkkohallituksen kehittämisprojekteja. Esimerkiksi kastetta, kummiutta ja kaikkien ikäkausien osallistumista seurakuntatoimintaan on pyritty nostamaan erilaisilla hankkeilla.

–  Valitettavasti hyvät ajatukset eivät välttämättä jalkaudu, eikä niistä tule tulosta. Tämä ei ole työntekijöiden vika, mutta ehkä nämä jutut eivät ihmisiä kosketa, Kuikka aprikoi.

Vastaukseksi hän ehdottaa pohtimaan yhdessä keinoja, joilla löydetään kosketuspintaa ihmisten tavalliseen arkeen.

– Vahvistetaan asioita, jotka ihmisiä innostavat, oli se sitten saunahomma tai yhteinen retki. Kun annamme tilaa monipuoliselle seurakuntatyölle, pärjäämme kyllä yhdessä tehden, Kuikka sanoi.

Myös Jarno Strengell (Koko kansan kirkko) ja Taina Harmoinen (Keskustan seurakuntaväki) pitivät puheenvuorot monipuolisen seurakuntatoiminnan puolesta.

– Taloutemme on vakaa ja jäsenmäärä vähenee. Nyt pitäisi entistä tarkemmin lähteä luovasti miettimään uusia toimintamuotoja. Kehittämiseen pitää panostaa, ei säästetä itseämme hengiltä, Harmoinen totesi.  

Jumalanpalveluksista kiitosta ja kysymyksiä

Kirkkovaltuutetut löysivät myös seurakunnan nykyisestä toiminnasta ilonaiheita. Alueseurakuntien monipuolista ja omaleimaista toimintaa kiiteltiin erityisesti. Jyri Eskelinen Toinen toistaan tarvitsee -ryhmästä nosti esiin myös vapaaehtoisuuden vahvistumisen ja suositut jumalanpalvelusyhteisöt.

– Lähismessussa oli viimeksi yli 150 kävijää. Viranhaltijat ja työntekijät tekevät töitä niin, että monella muullakin sektorilla tapahtuu uudistuksia. Ehkä pystymme kastelemaan näitä ituja niin, ettei Mikkelissä ole tarve tyytyä yleiseen jäsenmäärän kehitykseen.

Eskelinen nosti esiin myös tutkimustulokset, joiden mukaan 18–25-vuotiaissa nuorissa miehissä on kasvava joukko, joka harkitsee kirkon jäseneksi palaamista tai kirkkoon liittymistä.

– Olemme osaltamme edustus Jeesuksen Kristuksen seurakunnasta Mikkelissä. Perustehtävämme on kertoa Jeesuksesta ja kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen. Tämän periskoopin läpi katsomme kaikkea muuta toimintaa ja strategista johtamista, Eskelinen sanoi.

Vanhojen Syntiveljien Heikki Karasti muistutti, että jäsenmäärän kehityksessä on jo näkyvissä pieniä, hyviä signaaleja.

– Seurakunnasta eronneita on lukumäärällisesti enemmän kuin toissa vuonna, mutta kun määrästä vähentää kirkkoon liittyneet henkilöt, luku näyttää jo toiselta. Ehkä pohja jossain kohdassa saavutetaan ja jokainen, joka kuuluu kirkkoon, haluaakin niin tehdä, Karasti totesi.

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Airi Tella (Keskustan seurakuntaväki) muistutti kohtaamisten merkityksestä:

– Vaikka ihmiset eivät kuuluisi kirkkoon, he arvostavat sitä ja seurakunnan työntekijöitä. Jokainen kohtaaminen on äärimmäisen tärkeä. Niissä me kaikki edustamme seurakuntaa.

Jumalanpalvelukset herättivät valtuutetuissa monenlaisia ajatuksia. Vanhojen Syntiveljien Eija Peura toivoi, että pääkirkon messuihin keksittäisiin ”jotain erilaista porkkanaa, että harmaahapsienkin jumiksiin löytäisi vielä enemmän ihmisiä”.

Petri Pekonen (Keskustan seurakuntaväki) puolestaan toivoi, ettei unohdeta perinteisiä jumalanpalveluksia sellaisena, kuin ne ovat.

– En lähtisi sille tielle, että kaikki muutetaan. On itseisarvonsa sillä, että kaava kulkee totuttuun tapaan. Kohtaamiset esimerkiksi kahvin merkeissä voivat jo olla ihmisille houkutin lähteä kirkkoon.

Kirkkovaltuusto hyväksyi seurakunnan tilinpäätöksen ja vuosikertomuksen 2023.

Tutustu seurakunnan vuosikertomuukseen sekä alueseurakuntien lausuntoihin toimintavuodesta 2023.