Kirkonmäellä melkein ensimmäiset tämän kevään hautausmaatalkoot

Perjantaiaamuna 3. toukokuuta kokoonnuttiin Kirkonmäen hautausmaalle talkoisiin. Paikalla oli reilut kymmenen osallistujaa. Edellispäivänä oli talkoiltu Anttolassa.

– Väkeä on ollut yleensä mukana jokseenkin saman verran eli 10–15 osallistujaa eri hautausmailla. Poikkeuksena on entinen Mikkelin maaseurakunnan Rouhialan hautausmaa, jossa on pitkät osallistumisen perinteet. Rouhialassa on ollut aina eniten talkoolaisia, huippuvuonna jopa lähes sata, työnjohtajapuutarhuri Sirpa Jämsä kertoi.

Nykyään Rouhialassakin talkoolaisia on ollut huomattavasti vähemmän. Yleisesti talkoolaisten määrä on vaihdellut vuosittain, kun esimerkiksi koronaepidemia vei osallistumismahdollisuuksia ja moni talkoisiin halukas on viikolla töissä.

Hautausmaatalkoon päivänä vapaaehtoiset talkoolaiset työskentelevät seurakunnan hauta- ja puistotyöntekijöiden kanssa yhdessä. He haravoivat perinteisillä lehtiharavilla. Kirkonmäen hautausmaalla hautakivirivistöjen väliin koottiin haravoidut lehdet ja ruohot pötkylän muotoon. Läjät joutuivat siitä erityisammattimies Jussi Romppaisen ajaman keräävän ruohonleikkurin kyytiin. Siitä saalis kipattiin siirtolavalle, jonka sisältö aikanaan tyhjennetään Metsäsairilaan.

Hautausmaatalkoiden ohjelmaan kuuluivat Kirkonmäellä lisäksi kahvitus ja välipala sekä hartaus, josta vastasi seurakuntapastori Olli J. Vuoristo-Watia. Vapaa rupattelu kuului myös vahvasti ohjelmaan.

Mikä oli saanut talkoolaiset mukaan Kirkonmäelle?

– Ollaan joutilaita, eläkeläisiä. Tässä tulee kuntoliikuntaa. Ja on mukavaa, kun tulee siistiä. Tykkään raapia maata, sanailivat Pirjo Dufva, Tuula Partti ja Lahja Hämäläinen.

– Lehdessä oli ilmoitus. Olen ollut mukana joinakin aiempina vuosinakin, vastasi Ari Arkko.

– Katsoin lehdestä, mitä seurakunnan tapahtumia on, ja tulin tänne. Vanhempieni hauta on täällä, jutteli nimettömänä pysyttelevä herrasmies.

Entä seurakunnan edustajat – missä tunnelmissa he olivat?

– Mukava päivä. Muutkin viihtyvät täällä, ja jälkeä tulee äkkiä, he tuumivat.

– Talkoot tuovat vaihtelua, kiteyttivät vielä Kiiskinmäen päiväkerholaisten ohjaajat Mervi Vesterinen ja Henna Tapanainen pienine haravoijineen.