Kirkon jäsenyys ei riitä kasteen syyksi

Lähes puolet tekee päätöksen lapsen kastamisesta jo ennen parisuhteen muodostamista.

Osa jättää lapsensa kastamatta siksi, että haluaa jättää päätösmahdollisuuden lapselle itselleen. Tärkeäksi syyksi kastamattomuuteen nähdään myös se, että vanhempi ei ole itse uskovainen tai hänellä on vain ohut side luterilaiseen kirkkoon.

Myönteiseen kastepäätökseen vaikuttavat osallistuminen seurakunnan toimintaan ja koettu yhteys seurakuntaan.

Kirkon jäsenyys ei automaattisesti merkitse lapsen kastamista, vaan päätös tehdään yksilöllisen harkinnan pohjalta. Yksilö rakentaa itse uskomusten ja uskonnollisen käytäntöjen kokonaisuuttaan. Vaikka hän päättäisikin pysyä kirkon jäsenenä, hänen uskonnollinen maailmansa on luonteeltaan itsenäinen.

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki avasi kastekyselyn tuloksia Kirkon tutkimuskeskuksen 50-vuotisseminaarissa, jossa käsiteltiin monin tavoin kirkon ajankohtaisia kysymyksiä.

Helmikuussa toteutettuun kastekyselyyn osallistui yli tuhat perhettä, jolla on alle kouluikäinen lapsi.

Salomäen mielestä kyselyn perusteella kirkon tulee muuttaa lähestymistään ihmisiin ja perustella ideologisella tasolla, miksi kaste on tarpeellinen.

- Mitä uskomme kasteessa tapahtuvan? Miksi ihmisen tulisi olla kirkon jäsen? Uskonnolliselta yhteisöltä haetaan uskonnollista perustetta.

- Toiseksi kastepäätöksiä tekee tällä hetkellä se ikäryhmä, joka on kirkon kannalta kaikista haastavin. Kirkosta etääntyneistä miehistä on jo puhuttu vuosia, mutta uusimmissa aineistoissa näkyy merkkejä myös nuorten naisten vetäytymisestä kirkosta. Tähän ryhmään tulee tietoisesti satsata. Ensimmäinen askel sillan rakentamiseen tähän ikäryhmään voivat olla esimerkiksi erilaiset kummitapahtumat.

Salomäki toteaa, että kastamattomien lasten ryhmä kasvaa vuosi vuodelta.

- Missä ja miten kirkko kohtaa tämän joukon, hän pohtii.

***

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu 20.3.2019 netissä www.kirkonkello.fi ja sen on toimittanut Hanna Salomäki.