Uutislistaukseen

Kirkkoneuvoston päätöksiä huhtikuussa

16.4.2020 12.58

Kirkkoneuvoston viides kokous pidettiin etänä 14.4.2020.

Kirkkoneuvosto esittää välillistä kirkkoherran vaalia

 

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvoston kokous toteutettiin sähköisenä etäyhteyksin. Kokouksessa keskusteltiin vilkkaasti tulevasta kirkkoherran vaalista. Vaali ajoittuu syksylle, jolloin tuomiorovasti Juha Palm (kuva) siirtyy eläkkeelle 1.12.2020 lukien.

Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että valtuusto tekee esityksen Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulille kirkkoherran vaalitavasta. Neuvosto  jälkeen esittää, että Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvaali toimitetaan välillisellä vaalilla. Siinä kirkkovaltuuston jäsenet valitsevat (äänestämällä) kirkkoherran. Kirkkoneuvosto päätyi välilliseen vaalitapaan äänestyksen jälkeen tuloksella 9 välillisen tavan puolesta ja 3 välittömän tavan puolesta.  Kirkkovaltuuston seuraava kokous on 5. toukokuuta ja se ehdotetaan pidettäväksi sähköisesti Tiims-järjestelmällä Korona-etäisyydet huomioon ottaen.

 

Vaalitapojen eroavaisuudet

Vaalia valmisteleva työryhmä kokosi neuvoston esittelyyn taustatiedoiksi välillisen ja välittömän vaalitavan vahvuudet seuraavasti:



Välittömän vaalin vahvuudet

- Kirkon tulevaisuuskomitean mietinnön mukaan kirkon toimintakulttuurin uudistamisen keskeisimpiä päämääriä on, että seurakuntalaiset eivät ole seurakunnan toiminnan kohde, vaan he muodostavat seurakunnan ja ovat sen täysivaltaisia toimijoita. 
- Kirkkolain 23 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan kirkkoherran välitön vaali on ensisijainen vaihtoehto. 
- Seurakunnan jäsenillä on pitkän tradition mukainen mahdollisuus valita kirkkoherra, joten suora demokratia toteutuu välittömässä vaalissa välillistä vaalia laajemmin. 
- Välitön vaali edistää kirkon yleistä pyrkimystä aktivoida seurakuntalaisia. 
- Seurakuntalaisia voidaan osallistaa ja aktivoida vaaliprosessiin tiedottamalla ja pitämällä asiaa esillä mediassa. 
- Vaalinäytteet ja -saarnat ilmentävät osaltaan hengellistä johtajuutta, joka sisältyy viran erityisiin tarpeisiin. 
- Mahdollistaa vaalipaneelit seurakuntalaisille oman äänestyskäyttäytymisen tueksi

 

Välillisen vaalin vahvuudet

- Kevyempi ja edullisempi vaaliorganisaatio. 
- Kaikki hakijat mukana vaalissa. 
- Seurakuntavaaleissa 2018 äänestysprosentti oli 12,2 prosenttia. Vuoden 2011 kirkkoherran välittömässä vaalissa äänestysprosentti oli 6,5.  
- Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuustossa on edustettuna viisi eri valtuustoryhmää, eikä yhdelläkään ryhmällä ole enemmistöä, joten myös kirkkovaltuuston välillisissä kirkkoherran vaaleissa demokratia toteutuu. 
- Välillisessä vaalissa informaation välittäminen hakijoista äänioikeutetuille (kirkkovaltuutetuille) on helpompaa kuin välittömässä vaalissa. 
- Kirkkovaltuutetuilla on hyvät tiedot seurakunnan taloudesta, henkilöstöstä ja kirkko- herran toimenkuvasta. 
- Välillinen vaali mahdollistaa hakijoiden osaamisen arvioinnin testauksin ja haastatte- luin: johtamistaitoa ja kykyä kehittää organisaation strategiaa, jotka sisältyvät viran erityisiin tarpeisiin. 
- Seurakuntalaisia voidaan osallistaa ja aktivoida myös välillisen vaalin prosessiin tiedottamalla ja pitämällä asiaa esillä mediassa.


Kirkkoneuvoston pöytäkirjat täältäLinkki avautuu uudessa välilehdessä

 

 

Hallinnon järjestelyjä


Seurakunnan Toimentuvan rakennukset irtaimistoineen lahjoitetaan Mikkelin Toimenpojat ry:lle. Samalla myönnettiin oikeus käyttää laavua  ja metsätietä. Domus asianhallintajärjestelmä päätettiin ottaa käyttöön Triplan Oy:n toimittamana. Käyttöönottoprojektin vetäjinä ovat hallinnon omat työntekijät, jotka toimivat jatkossa myös järjestelmän pääkäyttäjinä.

 

Henkilöstöasioita
 

Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se toteaa hallintojohtaja Markku Salmen (kuva) eroavan virastaan 1.11.2020 eläkkeelle siirtymistä varten.

Keskeisten virkojen hoitajien eläköityminen tuo valtuustolle tehtävän varmistaa seurakunnan hallinnon hyvä toimivuus jatkossakin.  Valtuustolle esitetään virkojen uudelleen järjestelyjä. Esityksessä on talousjohtajan viran perustaminen, jolla ”korvataan” lakkautettavan hallintojohtajan virka. Samalla perustetaan HR-asiantuntijan virka. Näiden sekä muun muassa kiinteistöpäällikön virkojen kesken järjesteltäisiin lakkautettavien hallintojohtajan ja talouspäällikön virkojen vastuualueita sekä siirrettäisi tehtävien toimenkuvia henkilöstösihteeriltä.

Samalla esitetään perustettavaksi uusi talousasiantuntijan virka, jolla laajennetaaan edellä olevien järjestelyjen johdosta kirjanpitäjän viran sisältöä. Viran haku on voimassa 30.4. klo 15 asti. Ilmoitus on mm. 17.4. Kotimaa-lehdessä. Kirjanpitäjän viran nykyinen haltija jää eläkkeelle 1.12.2020.