Seurakunta herättää tyytyväisyyttä

Kysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2023 kaikkiaan 15 kaupunkiseurakunnan alueella, ja siihen vastasi 7 356 suomalaista. Vastaava kysely on aiemmin toteutettu vuosina 2018 ja 2021. Mikkeli oli mukana ensimmäistä kertaa.

Mikkelin alueella kyselyyn vastanneista noin puolet oli miehiä (49 %) ja puolet naisia (52 %). Vastaajista reilu kolmasosa oli työelämässä (42 %) ja eläkkeellä (39 %), vajaa kymmenesosa opiskelijoita (8 %) ja työttömiä (8 %). Kyselyyn vastanneista valtaosa (70 %) kuului kirkkoon.

Luotettava ja turvallinen seurakunta

Yleisesti vastaajien mielikuva Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta oli neutraali (46 %) tai myönteinen (45 %). Erittäin myönteisesti seurakuntaan suhtautui 5 % ja kielteisesti 4 % vastaajista.

Kirkkoon kuuluvat vastaajat määrittelivät Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan useimmin hyväksi, luotettavaksi ja turvalliseksi. Toisaalta seurakuntaa pidettiin etäisenä, rutiininomaisena ja kangistuneena. Kirkkoon kuulumattomat kokivat seurakunnan eniten avoimena, uskonnollisena, perinteisenä ja tavallisena. Mainintoja saivat myös laatusanat tuntematon, vanhanaikainen ja välittävä.

Tutkimukseen sisältynyt empatiakysely keskittyi seurakunnan herättämään tunteeseen ja sitä seuraavaan toimintaan. Tunteita koskeva data analysoitiin NayaDaya Oy:n kehittämällä empatia-analyytikalla, joka perustuu Geneven yliopiston tieteelliseen tunneteoriaan, tutkimukseen ja algoritmiin.

Vastaajille annettiin kymmenen positiivista ja kymmenen negatiivista tunnetta, joista valittiin yksi seurakuntaa eniten kuvaava tunne. Vastaustaan sai myös perustella lyhyesti.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan vastausalueella suurin esiin noussut tunne oli tyytyväisyys (31 %). Seuraavaksi eniten seurakunnan koettiin herättävän myötätuntoa (14 %), kiinnostusta (11 %) ja pettymystä (11 %). Surua seurakunta herätti joka kymmenennessä (9 %) vastaajassa. Rakkaus, mielihyvä ja helpotus keräsivät 4–5 % saaliin, kun taas muut tunteet saivat 0–2 % tuloksia. Vastaajista vajaa kolmannes (30 %) ei kokenut tunnetta seurakuntaa kohtaan.

Tuki ja apu herättävät toimintaa

Tyytyväisyyden tunnetta vastaajat perustelivat muun muassa saamillaan palveluilla, positiivilla muistoilla sekä perinteillä. Eräs vastaaja toteaa, että ”se on aina ollut minussa” ja toinen: ”Tuttu ja turvallinen, olen tasamaan tallaaja”. Seurakuntaa pidetään toivoa kantavana turvasatamana, vaikkei itse kuuluisi kirkkoon tai kokisi käyttävänsä sen palveluita.

Myötätunnon kokemuksessa korostui diakoniatyö ja heikoimpien auttaminen. Apua on koettu muun muassa pikkulapsivaiheessa, yhteiskunnan muutoksissa, surussa ja taloudellisissa ongelmissa. Myös heikommissa asemissa olevien tukemista arvostetaan. Eräs vastaaja perustelee: ”Seurakunta ja sen työntekijät ovat aina ihmisen ja inhimillisyyden puolella”.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta herätti tyytyväisyyttä ja myötätuntoa niin kirkkoon kuuluvissa kuin kuulumattomissa vastaajissa. Sen sijaan kiinnostus näkyi seurakunnan jäsenten vastauksissa. Se kohdistui muun muassa aikuisten harrastuksiin, ikäihmisten ja lapsiperheiden toimintaan, somenäkyvyyteen sekä ”muuhun kuin perinteiseen jumalanpalvelukseen”.

Pettymystä ja surua kokivat yhtä lailla kirkkoon kuuluvat ja kuulumattomat vastaajat. Kirkon jäsenillä tunne liittyi eniten kirkon sisäisiin ristiriitoihin ja kokemukseen Raamatun vastaisesta toiminnasta. ”Kirkko on mennyt markkinameiningiksi. Vouhotetaan kaikkea muuta kuin alkuperäistä kirkon tarkoitusta”, kommentoi yksi vastaaja.

Toisaalta pettymys liitettiin kirkon vanhahtavuuteen, sukupuolivähemmistöjen syrjintään ja suvaitsemattomuuteen. Eräs kirkosta eronnut koki, että ”jumalanpalveluksissa saarnataan liikaa siitä, miten ollaan syntisiä, kun pitäisi luoda enemmän positiivista ilmapiiriä”.

Seurakunnan apua arvostetaan

Kyselyyn vastaajia pyydettiin myös arvioimaan asteikolla 1–7 seurakunnan tekemien asioiden tärkeyttä ja toisaalta samoissa asioissa onnistumista.

Vastaajien mielestä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tulisi keskittyä toiminnassaan eniten ihmisten auttamiseen. Tässä seurakunta on vastaajien mielestä myös onnistunut, sillä koko maan tasoon suhteutettu suoriutumisindeksi on Mikkelissä keskivertoa paremmalla tasolla sekä vähäosaisista (1,050) että vanhuksista (1,049) huolehtimisessa.

Vastaajat pitivät tärkeänä, että seurakunta huolehtii tarvitsevista, tukee elämän kriiseissä sekä ylläpitää lasten ja nuorten toimintaa. Myös kirkkojen ja hautausmaiden hoitoa arvostettiin.

Kirkko kohdataan mediassa ja hautausmailla

Noin puolet kyselyyn vastanneista sanoi kohtaavansa paikallisseurakuntansa useimmiten median, kuten seurakuntalehtien, muiden lehtien, tv:n ja radion kautta. Kirkon jäsenistä 63 prosenttia ja kirkkoon kuulumattomistakin 30 prosenttia sanoi kohdanneensa vuoden aikana seurakuntaa tällä tavoin.

Toiseksi yleisin tapa olla tekemissä seurakunnan kanssa on vierailut hautausmailla. Noin puolet (51 %) vastaajista ilmoitti käyneensä vuoden aikana hautausmaalla. Vajaa kolmasosa (30 %) mikkeliläisistä oli osallistunut kirkollisiin toimituksiin ja viidesosa (25 %) oli vieraillut seurakunnan kirkossa tai kappelissa.

Noin joka kuudes (15 %) vastaajista ilmoitti kohdanneensa seurakunnan sosiaalisen median kautta. Kohtaaminen korostui varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä.

Vastaajista suurin osa (42 %) oli osallistunut seurakunnan toimintaan harvemmin kuin pari kertaa vuodessa. Neljännes (26 %) ei ollut osallistunut toimintaan kertaakaan, viidennes (19 %) pari kertaa vuodessa, kymmenesosa (8 %) kuukausittain ja 6 % viikoittain.

Kun tilaisuuksiin osallistuttiin, kokemus oli kuitenkin ollut yli puolella joko erittäin myönteinen (14 %) tai myönteinen (42 %). Neutraaleja tunteita heräsi 40 % vastaajista ja 4 % kokemukset olivat kielteisiä tai erittäin kielteisiä.

Polulla uskollinen lukijakunta

Mikkelin seurakuntalehti tunnetaan harva ilmestymistiheys huomioiden hyvin. Vastaajista puolet (52 %) kertoi tuntevansa lehden ja selailleensa sitä. Tästä joukosta kaksi kolmasosaa (64 %) kertoi lukevansa jokaisen lehden ja kuudennes (17 %) noin joka toisen lehden. Kaikissa kyselyyn osallistuneissa seurakunnissa vastaavat luvut olivat 44 % ja 19 %.

Printtilehti on myös nuoremman lukijakunnan suosiossa, sillä neljäsosa (25 %) alle 35-vuotiaista vastaajista kertoi tarttuvansa jokaiseen Polun numeroon. Suurin osa vastaajista ei lukisikaan verkkolehteä, vaan tuote halutaan nimenomaan paperisena.  

Kiinnostavimpina juttuaiheina naisvastaajat pitivät ihmissuhteita, auttamistyötä ja hyvinvointia. Miesten vastauksissa korostuivat paikalliset ilmiöt, ihmissuhteet sekä yhteiskunnalliset sisällöt. Mikkelissä kiinnostavat muita tutkimukseen osallistuneita seurakuntia enemmän myös kristillisen uskon peruskysymykset ja etiikka.   

Tietoa seurakunnan toiminnasta etsitään eniten paikallismediasta (42 %), seurakuntalehti Polusta (36 %) ja seurakunnan verkkosivuilta (34 %).

Kyselyn toimeksiantajana olivat seurakunnat ja seurakuntayhtymät 15 paikkakunnalla (Espoo, Helsinki, Hämeenlinna-Vanaja, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Kaarina, Vaasa ja Vantaa).

Sähköisen kyselyn toteutti Norstat Oy 3.3.–11.4.2023, ja siihen vastasi 7 356 yli 18-vuotiasta suomalaista. Aineisto on painotettu alueittain iän ja sukupuolen mukaan aikuisväestöä vastaavaksi. Koko aineiston virhemarginaali on 1,1 prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luottamustasolla.