Teatteriarvio: Vaellus
Millainen on Mikkelin teatterin kevätesitys Vaellus, joka kertoo humoristisella tavalla seurakunnasta työyhteisönä? Luonnonvoimien armoille jääminen paljastaa työyhteisön jäsenien haavoittuvuuden ja ristiriidat – monesti varsin koomisella tavalla.
Mikkelin teatterin Vaellus-esitys on kutkuttavan hyvää mustaa huumoria vakavasta aiheesta. Pieni henkilöstö- ja talousongelmissa painiva Karunlahden seurakunnan työyhteisö on päättänyt lähteä pienelle pyhiinvaellukselle - virkistyspäiville - Lappiin vaeltamaan. Yhteisissä teltoissa.
Matka väsyttää, teltta vuotaa ja joku ryhmästä on kantelupukki. Yksi on kannellut kirkkoherran puutteista piispalle – epäilyksiltä ei välty kukaan. Piispa itse on soluttanut vaellukselle mukaan oman agenttinsa työnohjaajan roolissa, vaikka kyseessä piti olla rentouttavat virkistyspäivät. Kirkkoherra pelkää ja alaiset juonittelevat.
Lahjakkaan kirjailija Anna Krogeruksen nerokas teksti saa ohjaaja Aleksander Anrian ohjauksessa jokaisen meistä pohtimaan omaa työyhteisöämme ja rooliamme siinä. Näytelmä käsittelee hersyvällä tavalla työyhteisön ongelmia ja haastavia ihmissuhteita, ja haasteet ovat samoja varmasti kirkosta teatteriin. Johtaminen on yksinäistä ja vaativaa työtä. Johtamistaidon lisäksi tässä ajassa korostuvat entisestään myös jokaisen työntekijän työyhteisötaidot, vanhalta nimeltään alaistaidot. Kiperä kysymys on aina sama: miten minä voisin kehittyä ja olla osaltani viemässä työyhteisöä paikkaan parempaan. Tätä näytelmä iskee niin äly- kuin nauruhermoon työyhteisöjen jokaisella jäsenellä.
Näytelmä on myös pitkäaikaisen Mikkelin teatterin johtajan Aleksander Anrian jäähyväiset ja kiitokset Mikkelille hänen siirryttyään 1.1.2024 Savonlinnan teatterin johtajaksi. Häntä voi tulla vielä tapaamaan ja kiittämään Vaelluksen ensi-iltaan 23.3. klo 18.
Jyrki Koivikko
kappalainen, kouluneuvos
Tutustu näytökseen, esitysaikoihin ja hintoihin täällä.
2024-03-20 15:04:00.0